Pedagoginen ohjeistus on graafisen ohjeistuksen tapaan ohjekirja, joka auttaa työntekijöitä suunnittelemaan koulutusmateriaaleja. Siinä missä graafinen ohjeistus keskittyy kiteyttämään, miltä yrityksen visuaalinen ilme ja brändi näyttää, pedagoginen ohjeistus ohjaa työntekijää laatimaan oppimista tukevia koulutusmateriaaleja.
Pedagoginen ohjeistus kannattaa laatia, jos yrityksessä tuotetaan sisäisesti tai ulkoisesti oppimis- ja koulutusmateriaaleja monen eri kouluttajan toimesta. Pedagoginen ohjeistus on erityisen hyödyllinen silloin, kun koulutuksia tilataan ulkopuolisilta tahoilta. Pedagoginen ohjeistus auttaa pitämään koulutusten laadun riittävän yhtenäisenä.
Pedagogista ohjeistusta kannattaa ajatella reseptinä: sen avulla varmistetaan, että ruokaan tulee kaikki tarvittavat ainesosat ja sen lopputulos on oikeanlainen. Kokenut kokki osaa soveltaa peruspohjaa, mutta kokematon hyötyy selkeistä ohjeista. Tässä mielessä pedagoginen ohjeistus ei ole yhtä sitova kuin graafinen ohjeistus, vaan se on pikemminkin minimivaatimus koulutusten laadulle.
Miten pedagoginen ohjeistus luodaan?
Pedagogisen ohjeistuksen sisältö riippuu siitä, millaisia koulutuksia yrityksessä tuotetaan ja kuinka tarkkaa koulutusbrändin noudattaminen on. Usein ohjeistuksesta löytyy ainakin sapluuna koulutusmateriaalin rakenteelle sekä visuaalinen ohjeistus kouluttajalle materiaalien taittoa ajatellen.
Blogin lopusta löydät ladattavan mallipohjan oman ohjeistuksen rakentamiseen. Pedagogiseen ohjeistukseen voi kirjata esimerkiksi seuraavat osiot:
1.Koulutuksen rakenne
Mikäli koulutuksissa on elementtejä, jotka halutaan löytyvän jokaisesta osiosta, kannattaa ne avata pedagogisessa ohjeistuksessa. Tarkoitus ei ole rajoittaa kouluttajaa tekemään koulutuksia vain yhdellä tavalla, vaan varmistaa, että koulutukset ovat yhtenäisiä ja yrityksen brändin mukaisia.
Yrityksen koulutuksista tulisi löytyä esimerkiksi:
Koulutuksen oppimistavoitteet
Ohjeistus koulutuksessa etenemiseen
Ohjeet verkkoalustan käyttöön
Teorian ohella myös oppimistehtäviä tiedon prosessointiin ja reflektointiin
Opitun mittaaminen koulutuksen lopussa ja koulutuksen puolivälissä
Loppupalauteen kerääminen valmista lomaketta hyödyntäen
2. Opetusmateriaali
Opetusmateriaalille kannattaa laatia pedagogiseen ohjeistukseen yleisluontoiset ohjeet, joissa keskitytään auttamaan kouluttajaa tuottamaan tarpeeksi laadukasta materiaalia. Koulutusten toteutustavat voivat olla hyvinkin erilaisia, joten mitään tarkkaa sapluunaa ei kannata laatia. Tässä kohtaa kannattaa miettiä, mikä on mielestänne minimivaatimus oppijan aktivoinnille koulutuksessa ja miten työntekijät oppivat arjessa?
3. Opitun arviointi ja palaute
Erityisesti jos koulutuksia tilataan ulkopuolelta, kannattaa kouluttajalle avata pedagogisessa ohjeistuksessa yrityksen arviointikäytännöt. Arvioinnit voivat tähdätä esimerkiksi osaamisen kehittämiseen tai tietyn sertifikaatin saamiseen. Joskus arviointi on tapa varmistaa, että työntekijöillä on riittävä taitotaso uuden työtavan käyttöönottoon.
Jotta koulutuksia voidaan kehittää, niistä pitää kerätä palautetta. Palautteen keräämiseen kannattaa suunnitella yhteinen ja johdonmukainen prosessi, joka kuvataan pedagogisessa ohjeistuksessa. Myös ihan siksikin, että eri menetelmillä kerätty palaute ei ole vertailukelpoista. Hyvin ja oikea-aikaisesti kerätty palaute antaa tärkeää tietoa asiakastyytyväisyydestä ja koulutusten toimivuudesta.
Mikäli teillä on ajankohtaista laatia pedagoginen ohjeistus ja kaipaatte apua, autamme mielellämme. Laita meille viestiä täällä.
4. Koulutusmateriaalin visuaaliset elementit
Visuaalisten elementtien avulla tekstimateriaalista tehdään luettavampaa ja oppijalle miellyttävämpää. Visuaalisilla elementeillä voi myös tehokkaasti tasapainottaa tuhteja teoriaosuuksia tai kerrata tärkeitä tekstissä esiintyneitä asioita muistijäljen vahvistamiseksi.
Useissa yrityksissä on visuaalista suunnittelutyötä varten oma graafikko ja graafinen ohjeistus. Toisaalta, vaikka käytössä olisikin graafikko, hänen työtään helpottaa se, että materiaalintekijä on valmiiksi miettinyt tekstistä nostoja tai kohtia, joita on tärkeää korostaa tai jotka olisi hyvä kuvittaa. Tämä vaatii sen, että kouluttaja ymmärtää alla olevat perusasiat materiaalien taittamisesta.
Creaamon pedagoginen ohjeistus -pohjasta löydät yksityiskohtaisemmat vinkit siitä, millaisia asioita visuaalisessa suunnittelussa tulee huomioida sekä mallin miten rakentaa pedagoginen ohjeistus. Lataa pohja täältä.
Ainakin nämä asiat kannattaa huomioida pedagogisessa ohjeistuksessa koulutusmateriaalin visuaalisissa ohjeistuksissa:
1. Selkeiden fonttien valinta & käyttö (luettavuus, fonttikoko)
Fonttivalinnalla on suuri merkitys tekstin luettavuuteen. Kumpaa tekstiä sinä lukisit mielummin?
2. Kappaleiden muodostaminen (kappeleen sopiva leveys, pituus ja riviväli)
Saavutettavuusdirektiivissä rivivälin minimiksi määritellään 1,5. Vasemmanpuoleisessa tekstissä riviväli on turhan iso (2,35) kun taas oikean puoleisessa se on liian tiivis (1).
3. Sisällön helppo silmäiltävyys & elementtien hierarkia
4. Riittävästi tyhjää tilaa (ts. ilmaa, engl. white space)
Jo pelkästään tekstin jakaminen alaotsikoin pienempiin kappaleisiin lisää luettavuutta ja tekstin mielekyyttä.
5. Sisällön vaihtelevuus & kuvitusten käyttö 6. Materiaalien saavutettavuus (esim. näkörajoitteiset tai selkokieltä tarvitsevat) Huom! Suomessa on olemassa saavutettavuusdirektiivi, joka koskee julkishallinnon verkko- ja mobiilipalveluita mukaanlukien esimerkiksi kunnat, koulut ja virastot.