Mitä ottaa huomioon (verkko)kurssia tehdessä?
Päivitetty: 16. elok. 2022
Verkkokurssien määrä on kasvanut huimasti muutaman viime vuoden aikana. Tänä päivänä puhutaan paljon oppimismuotoilusta (learning design). Oppimismuotoilussa suunnitellaan palvelumuotoilun tavoin käyttäjän eli tässä tapauksessa oppijan tarpeet edellä.
Oppijalähtöisyys pitää sisällään yksilöllisten oppimistavoitteiden ja -polkujen lisäksi esimerkiksi ymmärryksen siitä, milloin ja millaisissa tilanteissa oppija kurssimateriaalejasi kuluttaa. Lisäksi oppimismuotoiluun kuuluu olennaisesti pedagoginen osaaminen, jonka avulla kurssikäsikirjoitus, materiaalit ja oppimista tukevat tehtävät suunnitellaan laadukkaasti.
Erinomainen osaaminen luokkahuonekouluttamisesta ei aina suoraan siirry verkkoympäristöihin. Jos ei kuitenkaan ole kokenut pedagogi saatikaan verkkopedagogi, voi kurssien laatiminen tuntua haastavalta tai työläältä. Me haluamme auttaa parhaamme mukaan, joten listasimme viisi olennaista asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon verkkokurssin suunnittelussa.
1. Määritä selkeät ja mitattavat oppimistavoitteet
Verkkokurssin teko lähtee aina oppimistavoitteiden määrittämisestä. Oppimistavoite kuvaa, millaisia asioita kurssilla on tarkoitus oppia. On hyvä huomata, että kurssin vetäjän oppimistavoite tai pikemmin opetustavoite voi olla eri kuin kurssilaisten. Mitä paremmin tunnet oppijasi ja heidän taitotasona, sitä helpompi on määrittää sopivan haastavia oppimistavoitteita. Taitoatasoa voi selvittää esimerkiksi lähtötasotestillä tai ennen kurssin aloittamista täytettävällä kyselyllä.
Oppimistavoitteiden määrittämiseen vaikuttaa toki se, onko kurssi osa tutkintoa vai esimerkiksi asiakkaille tai kuluttajille suunnattu. Jälkimmäisessä korostuu kohderyhmän omien oppimistavoitteiden ymmärtäminen ja kurssin suunnitteleminen tarpeita vastaavaksi. Mutta vaikka kurssi olisikin osa pakollisia opintoja, relevanttien ja sopivan haastavien oppimistavoitteiden laatiminen motivoi oppijaa varmasti paremmin kuin vuosikymmenestä toiseen samana pysyvä opetustavoite.
Oppimistavoitteet ohjeistetaan usein asettamaan SMART-kaavan mukaisesti. Lyhenne tulee sanoista specific, measurable, achievable, relevant ja timebound. Tässä kaksi esimerkkiä oppimistavoitteista, tunnistatko, kumpi niistä on SMART-tavoite? Entä kumman onnistumista on helpompi mitata?
Kurssin jälkeen oppija osaa palvelumuotoilua
Tuote- ja palvelukehityksen tuleva ammattilainen pystyy tämän neljän viikon intensiivikurssin jälkeen nimeämään palvelumuotoilun kulmakivet ja hyödyntämään itsenäisesti service blueprint -työkalua aidossa asiakastyössä.
Oppimistavoitteiden laatimista haastaa oppijakunnan vaihtelevat taustat ja eriyttämistarpeet. Jotkut alustapalvelut tukevat erilaisten oppimispolkujen muodostamista, mutta loppukädessä kurssin luoja on kuitenkin puikoissa erilaisten polkujen suunnittelusta. Voit hyvin aloittaa geneerisemmällä tavoitteella ja kun opit itse lisää oppijoistasi, on helpompi rakentaa vaihtoehtoisia oppimispolkuja.
On hyvä huomata, että kurssin vetäjän oppimistavoite tai pikemmin opetustavoite voi olla eri kuin oppijoiden. Mitä paremmin tunnet oppijasi ja heidän taitotasonsa, sitä helpompi on määrittää sopivan haastavia oppimistavoitteita.
2. Tee kurssille käsikirjoitus
Kurssikäsikirjoitus on pedagogisesti mietitty suunnitelma kurssin toteuttamiseksi.
Se auttaa hahmottamaan onko kurssi koostettu sellaisista sisällöistä, jotka tukevat kurssin suorittamista sekä tavoitteita.
Kurssikäsikirjoitusta voisi verrata osaavan PT:n laatimaan treeniohjelmaan: ohjelmaa noudattamalla pääset toivomiisi tavoitteisiin. Haastavin osuus onkin yleensä ohjelmassa pysyminen.
Me Creaamolla aloitamme aina kurssituotannot tekemällä asiakkaan kanssa kurssikäsikirjoituksen. Meiltä on juuri valmistumassa jaettava esimerkkipohja oman käsikirjoituksen laatimiseksi. Jätä meille sähköpostisi, niin saat esimerkkipohjamme käyttöösi ensimmäisten joukossa.
3. Suunnittele sisällöt oppimistavoitteiden kautta
Tyypillisesti verkkokurssien materiaalien tekeminen on vaikein ja aikaa vievin osuus kurssin rakentamisessa. Monesti arjen kiireessä kurssituotanto tökkää tähän vaiheeseen. Verkkokurssien materiaalien teossa on hyvä miettiä seuraavia asioita:
Miten ja kuka tuottaa kurssin substanssi- eli asiasisällöt? Se voit olla sinä itse tai joku muu asiantuntija. Voit myös hyödyntää internetistä löytyviä valmiita materiaaleja, kunhan huomioit tekijänoikeusasiat.
Erilaiset sisällöt: millaiset materiaalityypit tukevat oppijoitasi parhaiten huomioiden oppimistavoitteet ja -tilanteet? Työmatkan aikana opiskeleva harvoin pystyy lukemaan pitkiä asiantuntijatekstejä. Työaikana opiskelevaa hyödyttää todennäköisesti pieniin osiin palastellut kokonaisuudet, joihin voi tehdä omia muistiinpanoja. Valitse sisältötyyppi sen mukaan, mikä tukee opetettavaa asiaa. On turha käyttää aikaa upeaan animaation, jos asian opettaisi helpommin kirjoitetun tekstin avulla. Ei myöskään kannata kirjoittaa viisi sivua selitystekstiä, jos saman asian ymmärtäisi yhtä kuvaajaa katsomalla.
Visuaalisuus on iso osa kurssi- ja oppimateriaaleja. Visuaalisin keinoin voidaan sekä innostaa, että tukea opetettavan asian välittämistä. Anna ammattilaisen auttaa sinua tekstimateriaalisi taittamisessa ymmärrettävään muotoon. Väärät fontit ja värit saattavat vaikeuttaa sisällön hahmottamista. Jos teet taittotyön itse, voit hyödyntää esimerkiksi Canva-työkalua ja vältä ainakin vaaleankeltaista väriä fonteissa.
Sosiaalinen vuorovaikutus: Verkko-oppimisessakin sosiaalinen vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää. Mieti siis millä tavoin mahdollistat vuorovaikutuksen ja luot kurssillesi yhteisöllisyyden tunnetta. Iso osa verkko-oppijoista jättää kurssit kesken sosiaalisen elementin puuttuessa, älä siis aliarvioi sitä! Muutoin verkkokursseilla voi tarjota oppijoille tehtäviä ja testejä, interaktiivisia sisältöjä, käytännössä toteutettavia tehtävänantoja ja reflektointitehtäviä, vertaisarviointia, sekä pidempiäkin kokeita. Jos kurssillasi on pidempi loppukoe, valmistele oppijaasi siihen lisäämällä samankaltaisia tehtäviä, mutta huomattavasti lyhyempinä kurssisi eri osioihin.
4. Valitse oikea alusta
Verkko-oppimisalustoja on tuhansia. Siksi onkin erityisen tärkeää, että alustaratkaisun hankinnan valmistelut ja käyttöönottosuunnitelma on tehty huolella. Hankinnan valmistelussa kannattaa ensin itse miettiä alustan vaatimukset suhteessa omiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja oppimistavoitteisiin. Lähtekää näiden pohjalta hakemaan soveltuvinta järjestelmää ja pysykää tarvemäärittelyssänne mahdollisimman tiukasti.
Usein oppimisalustavalintoja tehdessä aiempi tarvemäärittely unohtuu ja jäädäänkin tuijottamaan yksittäisiä toiminnallisuuksia.
Pilvipohjaiset alustapalvelut ovat kustomoitavissa ulkonäöllisesti tiettyyn pisteeseen ja tuotekehityksessä seurataan massoja, ei yksittäisiä toimijoita. Tällaiset alustapalvelut ovat kuitenkin yleensä sopuhintaisia, helppokäyttöisiä ja palvelevat verkossa oppijaa oikein hyvin. Ne eivät myöskään vaadi sinulta tai organisaatioltasi ylläpitotöitä.
5. Muista markkinoida
Moni hyvä verkkokurssi tai -koulutus ei koskaan tule hyödynnetyksi, sillä sitä unohdetaan markkinoida. Oli kurssisi sitten tehty sisäiseen käyttöön tai myytäväksi, kohderyhmäsi tulee tietää sen olemassaolosta, innostua siitä ja ymmärtää kurssin tarjoama hyöty. Sinun tulee pystyä kertomaan kohderyhmäsi edustajille, miksi kurssiin kannattaa panostaa ajallisesti ja rahallisesti. Mieti, miten autat havainnollistamaan ja konkretisoimaan kurssin vaikuttavuutta käytännössä ja millä aikavälillä se niin sanotusti maksaa itsensä takaisin.
Oletko valmis alkamaan toimeen - tilaa Creaamon ilmainen kurssikäsikirjoituspohja
Me Creaamolla aloitamme aina kurssituotannot tekemällä asiakkaan kanssa kurssikäsikirjoituksen. Meiltä on juuri valmistumassa jaettava esimerkkipohja oman käsikirjoituksen laatimiseksi. Jätä meille sähköpostisi, niin saat esimerkkipohjamme käyttöösi ensimmäisten joukossa.