Mistä tiedän, onko koulutukseni hyvä?

Päivitetty: 10. lokak.



Otsikon kysymystä on tiedusteltu meiltä vuosien varrella useaan otteeseen. Varsinkin jos kursseja joutuu värkkäämään illan viimeisinä tunteina, voi tavoitteeksi huomaamatta muodostua ”kunhan nyt saisin vain valmiiksi”. Oppijan huomioiminen maksaa kuitenkin itsensä takaisin kurssin käynnistyttyä. Oppimis- sekä liiketoimintatavoitteisiin päästään helpommin, kun koulutus on suunniteltu oppijan näkökulmasta.


Oppimis- sekä liiketoimintatavoitteisiin päästään helpommin, kun koulutus on suunniteltu oppijan näkökulmasta.

Millaisiin asioihin pitäisi sitten kiinnittää huomiota? Teemme Creaamolla pedagogisia auditointeja kursseille sekä koulutuksille ja keskitymme auditoinneissa seuraaviin kriteereihin:



1. Tavoitteiden ja ohjeistuksen selkeys

Tavoitteiden ja ohjeistuksen selkeyteen kannattaa panostaa. Koulutuksen aikataulu, tavoitteet, alustojen käyttö ja se, millaista toimintaa oppijalta odotetaan kannattaa viestiä ymmärrettävästi heti koulutuksen johdanto-osuudessa. Oppijan on myös helpompi jäsentää oppimistaan, kun tavoitteet on avattu osiokohtaisesti läpi koulutuksen.


Ahdistuksen tunne heti kurssin alussa ei ole oppimisen kannalta toivottava olotila.

Digikoulutuksia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että osallistujat eivät välttämättä ole aiemmin käyttäneet koulutuksen alustaa ja se voi tuntua vieraalta. Oppimisalustaa ei niin helposti mielletä tilaksi, jossa oppija viettää aikaa. Kuitenkin juuri verkkokoulutuksissa kannattaa panostaa siihen, että uusi ja vieras tila tulee oppijoille tututuksi. Voit miettiä, miltä sinusta tuntuisi astua täysin vieraaseen paikkaan, jossa et tiedä, miten käyttäytyä?


Osa toki ottaa suvereenisti itse selvää, mutta toisille tilanne voi olla hyvin ahdistava. Ahdistuksen tunne heti kurssin alussa ei ole oppimisen kannalta toivottava olotila. Mitä selkeämmin kurssin "käytössäännöt" ja ohjeet on kommunikoitu, sitä vähemmän oppijan tarvitsee käyttää aikaa niiden spekulointiin.



2. Oppijan osallistaminen

Miten oppijalle saadaan olo, että hän ei ole passiivinen koulutuksen läpikäyjä, vaan aktiivinen oppija? Mikäli koulutukssen suorittaminen tuntuu pakkopullalta, ei koulutuksesta todennäköisesti jää käteen paljoakaan. On paljon motivoivampaa opiskella asioita, jotka kokee hyödylliseksi itselleen.


Oppijat kannattaa esimerkiksi ottaa mukaan koulutuksen oppimistavoitteiden määrittämiseen. Selvitä, millaisia asioita osallistujat haluavat koulutuksessa oppia. Olet ehkä joskus osallistunut koulutukseen, jonka sisältö on joko aivan liian helppoa tai sitten menee ihan yli hilseen. Näin käy, kun koulutus suunnitellaan kohderyhmää tuntematta ja aina samalla kaavalla. Kouluttaja voi hankkia tietoa kohderyhmän toiveista ja taitotasosta esimerkiksi ennakkokyselyn avulla.

3. Oppimisen tukeminen

Miten oppijaa autetaan sisäistämään uusi tieto? Koulutukseen kannattaa sisällyttää sopivassa suhteessa oppijan aktivointia ja koukkuja, jotka pitävät mielenkiinnon yllä. Havainnollistavat esimerkit ja opitun tuominen käytäntöön helpottavat usein oppijaa.


Alla on yksi esimerkki siitä, miten koulutuksen osiot voi rakentaa:

Mikäli osiossa on paljon perehdytysmateriaalia, kannattaa osioon suunnitella useampi aktivoiva tehtävä ja innostava koukku.



4. Vuorovaikutuksen hyödyntäminen

Vuorovaikutuksen suunnitteleminen erityisesti digikurssille voi tuntua haastavalta. Kuitenkin yhteisöllisyyden tukeminen helpottaa oppijaa verkostoitumaan muiden oppijoiden kanssa ja pyytämään apua. Voit miettiä seuraavia tilanteita ja sitä, kummassa kynnys pyytää apua oppimiseen olisi pienempi:


A) Kurssilla on käytössä chat. Kouluttaja on ohjeistanut, että chatissä voi pyytää apua oppimiseen. Kouluttaja tiedottaa chatin kautta kurssin tehtävistä ja palautuspäivistä eikä kukaan muu ole hyödyntänyt chattia.

B) Kurssilla on chat, joka on aktiivisesti käytössä. Kurssin alussa kaikki esittelevät itsensä chatissa. Kouluttaja varmistaa tasaisin väliajoin chatissa, onko kurssin materiaaliin liittyen kysymyksiä. Kouluttaja on jakanut oppijat pienryhmiin, joissa osallistujat voivat matalammalla kynnyksellä kysyä toisiltaan neuvoa.


Kun (digi)kursseilla halutaan hyödyntää vuorovaikutustehtäviä, pitää koko kurssi suunnitella niin, että se tukee yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi ryhmätyötehtäviin kannattaa laatia selkeä runko, jota osallistujat voivat hyödyntää tutustuessaan toisiinsa ja yrittäessään miettiä, miten ihmeessä ryhmätyössä päästään alkuun täysin tuntemattomien tyyppien kanssa.



5. Alustavalinnat

Muuten hyvä koulutus saattaa kaatua siihen, että valittu alusta tai ohjelma ei tue oppimista. Jostain syystä asiakkaat tuntuvat useammin kysyvän ”mikä on hyvä alusta” kuin ”mikä alusta sopii tavoitteisiimme”. Ei kannatakaan suoraan tuijottaa muiden antamia arvioita, vaan selvittää omien tavoitteiden kautta, sopivatko valitut alustat ja ohjelmat koulutukseen.


Jostain syystä asiakkaat tuntuvat useammin kysyvän ”mikä on hyvä alusta” kuin ”mikä alusta sopii tavoitteisiimme”.

Uutta alustaa harkitessa kannattaa luoda tsekkilista, johon kirjataan tärkeimmät tavoitteet ja toiveet. Listan kohtia verrataan eri alustantarjojien palveluihin ja kartoitetaan, kenen palvelu vastaa parhaiten tarpeita.


6. Arvioinnin ja palautteen tarkoituksenmukaisuus

Arviointia ja palautetta suunnitellessa kannattaa pitää mielessä seuraavat kysymykset:


1) Millainen arviointi sopii tavoitteisiin?

2) Mittaako arviointi oikeita asioita?

3) Mihin tarkoitukseen palautetta kerätään ja miten sitä käytetään?


Arvioinnin mittaristo pitää valita tavoitteiden mukaan. Jos esimerkiksi mindfulness-kurssin tavoitteena on, että ”osallistuja oppii käyttämään kurssin stressinhallintamenetelmiä arjessa”, pitää tavoitteiden onnistumista mitata myös kurssin suorittamisen jälkeen. Onko kurssilla opitut menetelmät siirtyneet osallistujien arkeen?


Palaute on keino kehittää kurssia ja sitä kannattaa kerätä myös kurssin aikana. Jos kurssilla on pelkkä loppupalaute, kouluttajan on vaikea tietää, meneekö kurssi toivottuun suuntaan. Joskus luotetaan siihen, että osallistujat kyllä kertovat, jos eivät ymmärrä. Loppupalaute on huonoin ajankohta lukea kommentteja siitä, etteivät osallistujat päässeet kurssin aiheeseen mukaan tai ettei kurssi vastannut odotuksia.


Jos sinua pohdituttaa oman koulutuksesi laadukkuus, käy tekemässä Creaamon koulutustesti. Meiltä löytyy myös ilmainen pedgoginen käsikirjoituspohja, joka auttaa laadukkaan kurssin suunnittelussa.

Mikäli kaipaat ammattilaisen apua kurssin tai koulutuksen hiomisessa, pyydä meiltä tarjous pedagogisesta auditoinnista. Kartoitamme auditoinnissa koulutuksen tai kurssin kompastuskivet ja annamme konkreettisia ehdotuksia siitä, miten materiaaleista saa pedagogisesti laadukkaampia. Usein jo pienillä muutoksilla koulutuskokonaisuudet voidaan valjastaa tukemaan oppimista sekä samalla yritysten liiketoimintatavoitteita. Laita viestiä petra@creaamo.com ja kerro, millaisesta koulutuksesta tai kurssista on kyse.


Tutkimuksia ja lisälukemista kiinnostuneille:


Dirksen, Julie (2015). Design for How People Learn.

Hattie, John (2008). Visible learning: A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge.

Hess, Edward D. (2014). Learn or die: using science to build a leading-edge learning organization.

OECD (2017), The OECD Handbook for Innovative Learning Environments, OECD, Publishing, Paris.






66 katselukertaa0 kommenttia

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki